Olgoriikka vuođđoskuvlaoahppu

Jos leat vázzán vuođđoskuvlla eará davviriikkain dahje eará riikkain, de fertet váldit oktavuođa dan fylkka ohppuiváldinkantuvrrain, gosa fárret. Doppe dutnje muitalit ohcanáigemeriid, ohppuiváldinnjuolggadusaid, dokumeanttaid sáddema ja eará dakkár áššiid birra.

Jo1 ja/dahje Jo2 oahppu olgoriikkas

Jos háliidat váldit joatkkaoahpahusa Jo1- ja/dahje Jo2-dásis olgoriikkas jogo studeremii ráhkkanahtti dahje fidnofágalaš oahppoprográmmas, ovdamearkka dihte ohppiidlonuhallama olis, de dus bissu álo vuoigatvuohta váldit seammá dási oahpu, go máhcat Norgii. Olgoriikkas čađahuvvon oahppu ii váikkut norgga oahppovuoigatvuhtii. Don sáhtát maid bivdit, ahte dan skuvlla rektor, gos don váccát skuvlla dahje gos áiggut vázzit skuvlla, dohkkeha ovttaskas fágaid, maid leat ceavzán olgoriikkas. 

Don sáhtát maid ohcat fylkkagielddas (vejolaččat priváhtaskuvlla beaivválaš jođiheaddjis) olles olgoriikaoahppojagi dohkkeheami ovttaárvosažžan norgga oahpuin, ja dan láhkai "njuiket badjel" vástideaddji dási Norggas, go fas máhcat. Jos olles olgoriikka oahppojahki dohkkehuvvo, de leat geavahan vuoigatvuođa, mii guoská vástideaddji dási ohppui Norggas. Dát eavttut gusket olgoriikka oahppojagi dohkkeheapmái:

• Oahppu ferte leat bistán olles skuvlajagi ja ferte leat leamaš ollesáigeoahppu.
• Oahpahusa sisdoallu ferte leat ovttaárvosaš dahje viidásut, go vástideaddji oahppu Norggas, muhto ii gáibiduvvo, ahte oahpahusas galgá leat seammá fága- ja diibmojuohku dahje seammát gelbbolašvuođajuksosat go Norggas.
• Don fertet leat čađahan ja ceavzán oahpus, nu ahte don livččet beassan olgoriikka skuvlavuogádagas boahtte ceahkkái. 

Jos du olgoriikka oahppojahki dohkkehuvvo, de leat don gelbbolaš beassat boahtte jahkeceahkkái Norggas, jogo Jo2- dahje Jo3-ceahkkái. Fuomáš dattetge, ahte dohkkehuvvon oahppojahki ii mielddisbuvtte, ahte buot fágat, mat gullet vástideaddji oahppojahkái Norggas, livčče dohkkehuvvon. Don soaittát danin gártat váldit fágaid Jo1-ceahkis ja/dahje Jo2-ceahkis jogo oahppin dahje privatistan go leat máhccan. Nu sáhttá geavvat erenoamážit oktasašfágaid guovdu, main addet oppalašárvosáni Jo1- ja/dahje Jo2-ceahkis. Duođaštusa dahje fága-/sváinnasreivve oažžun eaktuda álo, ahte fága- ja diibmočohkiidusa gáibádusat ollašuvvet.

Jos leat studerenráhkkanahtti oahppoprográmma oahppi ja leat lohkan vierisgiela olgoriikkas, de dan sáhttet dohkkehit dušše, jos dat gullá gielaide, main Norggas lágidit guovddáš ásahusas lágiduvvon eksámena. Dán teavsttas oainnát, guđe gielain lea sáhka Vierisgiela máhtu duođašteapmi. 

Jos áiggut ohcat olles oahppojagi dohkkeheami ovttaárvosažžan norgga oahpuin, berret guorahallat ášši vuđolaččat ovddalgihtii. Váldde fal oktavuođa iežat fylkka ohppuiváldinkantuvrrain, dahje fágaoahppokantuvrrain, dahje dan skuvlla neavvuin/jođiheddjiin, gos áiggošit vázzit skuvlla go máhcat. Dan berret dahkat buori áiggis ovdalgo vuolggát olgoriikii.