Eanaš oahpuid oahpposajit juohkásit sierra eriide sierra ohccijoavkkuid gaskka. Ortnega ulbmil lea dahkat oahpposadjegilvvu vuoiggalabbon - earret eará vai don gii boađát njuolga joatkkaskuvllas, oččošit govttolaš vejolašvuođa studeregoahtit viidáseappot njuolga, bázekeahttá boarrásut ohcciid maŋábeallai, geat leat váldán ollu fágaid ođđasit ja dan láhkai buoridan gaskamearreárvosániset. 

Vuolábealde namuhuvvojit ovdamearkkat eriin. Fuomáš ahte earrenjuolggadusat sáhttet rievdat jagis nubbái.

Vuosttašduođaštusa earri

50 % oahpposajiin fállojuvvojit ohcciide, geat gullet vuosttašduođaštusa earrái. Don gilvalat dan earis jos don

• it deavdde eanet go 21 jagi ohppuiváldinjagis ja leat ožžon vuosttašduođaštusa golmma jagi joatkkaskuvlaoahpahusa maŋŋá (dábálaš áigodagas). 
  

• it deavdde eanet go 21 jagi ohppuiváldinjagis ja leat olahan oppalaš studerengelbbolašvuođa fidnofágaid duođaštusa vuođul ja ceavzán ja čađahan normálaáiggis ja deavddát studerengelbbolašvuođa lasáhusa fágagáibádusaid. 
  

Don sáhtát maid oažžut vuosttašduođaštusa, jos

• du árvosátni/árvosánit leat rievdaduvvon váidalusa vuođul.
• leat ožžon vuoigatvuođa ođđa eksámenii danin go leat miehtán du váidalussii eretbidjama hárrái. 
• leat ožžon vuoigatvuođa ođđa eksámenii danin go dábálaš eksámen hilgojuvvui
• leat ceavzán sierra iskosa vuosttaš lágiduvvon vejolašvuođas (danin go dus lei leamaš heajumus árvosátni oppalašárvosátnin)
• leat ceavzán maŋiduvvon iskosa vuosttaš lágiduvvon vejolašvuođas (danin go ledjet buozas dahje eará duođalaš suja geažil it sáhttán searvat dábálaš eksámenii)
• leat buoridan árvosáni(id) dábálaš golmma jagi oahppoáiggis
• leat váldán joatkkaoahpahusa fágaid dalle go ain ledjet vuođđoskuvlaoahppi

Dus ii leat vuoigatvuohta vuosttašduođaštussii vaikko ceavzzát ođđa iskosa vuosttaš lágiduvvon vejolašvuođas (danin go dus lei vuolimus árvosátni eksámenis).

Gáibiduvvon čađahanáigi sáhttá viiddiduvvot golmma jagis eanemusat viđa jahkái, jos don leat

• leamaš riikkaidgaskasaš lonuhallamis, man geažil leat massán oahppoáiggi, leat čađahan álbmotallaskuvlla, vearjogeatnegasvuođa dahje fuolahanbarggu, man viidodat lea leamaš unnimusat guhtta mánu.
• leat válljen ođđasit Jo1 dahje Jo2.
• it leat leamaš oahpus guhkes áiggi buohcama geažil.
• váldojuvvon joatkkaoahpahussii njealji jagi áigodagas, mas lea oahppu lotnolasat valáštallamiin.

Vuosttašduođaštusa sáhttet addit dušše oktii. Jos gilvalat vuosttašduođaštusa earis, de lohkkojuvvojit dušše du árvosátnečuoggát ja reálafágaid, vierisgielaid ja unnibut ovddastuvvon sohkabeali lassičuoggát.

Erenoamáš earit

• Muhtin oahpuin leat erenoamáš earit, eaige gula vuosttašduođaštusa earreortnegii.
  
• Muhtun oahpuin leat vuosttašduođaštusaid earit sierra eari siskkobealde.
  
• Go árvosátnečuoggát rehkenastojit sierra eriin, árvosániid buorideamit galget buhtadit ovddit árvosáni(id) seamma fágas.
  
• Erenoamáš eriide sáhttet mearridit spiehkkaseaddji ortnetnjuolggadusaid, ovdamearkka dihte lassičuoggáid juolludeami hárrái.
  
• Jos it váldo ohppui erenoamáš earis, soaittát sirdojuvvot vuosttašduođaštusa earrái ja dasto dábálaš earrái.
• 
  

Dábálaš earri

• Jos it váldojuvvo ohppui vuosttašduođaštusa earis, sirdojuvvot viidáseappot dábálaš earrái. Dalle dutnje rehkenastojit ovdun vejolaš eará lassičuoggát.
  
• Jos it váldojuvvo ohppui erenoamáš earis, itge sáhte sirdojuvvot vuosttašduođaštusa earrái, de sirdojuvvot dábálaš earrái. Dalle dutnje rehkenastojit ovdun vejolaš eará lassičuoggát.
  
• Árvosátnečuoggáid rehkenastimis dábálaš earis galget árvosátnebuorádusat buhtadit ovddit árvosáni(id) seamma fágas.

Neahttasiiddus samordnaopptak.no sáhtát lohkat eanet eriid ja eará ohppuiváldingáibádusaid birra.