Joatkkaskuvlaoahpahussii váldet dábálaččat ohppiid čuoggáid vuođul, geahča fáttá Ohppuiváldima njuolggadusat ja čuoggáid rehkenastin. Muhtin ohccijoavkkuin sáhttá dattetge leat ovdavuoigatvuohta ohppuiváldimis. Ovdavuoigatvuohta sáhttá guoskat joatkkaskuvlla buot cehkiide.

Ovdavuoigatvuođa njuolggadusaid don gávnnat oahpahuslága láhkaásahusa 6. kapihttalis. Go ozat ohppui ovdavuoigatvuođa vuođul, de lea ohcanáigemearri guovvamánu 1. b. 

Ovdavuoigatvuohta dihto oahppoprográmmii Jo1-ceahkis 

Jos dárbbašat ollu erenoamášoahpahusa ja dus leat váttisvuođat, maid geažil fertet čuovvut dihto oahppoprográmma, de lea dus ovdavuoigatvuohta beassat dasa Jo1-ceahkis. Du váttut fertejit leat dakkárat, ahte oahppoprográmma válljen váikkuha erenoamáš ollu du vejolašvuhtii čađahit joatkkaoahpahusa, mainna olahat fidno- dahje studerengelbbolašvuođa. Jos lea jáhkehahtti, ahte sáhtát čađahit golbma sierra oahppoprográmma, de dus ii leat ovdavuoigatvuohta dihto oahppoprográmmii. 

Jos háliidat ohcat ohppui ovdavuoigatvuođain, de gielda ferte ovdal golggotmánu 1. beaivvi, ja du miehtama vuođul, sáddet fylkkagildii dieđu du dárbbuid birra, nu ahte fylkkagieldda pedagogalaš-psykologalaš bálvalus sáhttá dahkat loahpalaš áššedovdi árvvoštallama. Gielda galgá dieđáhusas mielddusin sáddet maŋimuš erenoamášoahpahusa mearrádusa ja áššedovdi árvvoštallama, ja čilget

• makkár váttisvuođaid vuođul sii leat dahkan mearrádusa erenoamášoahpahusa birra ja manin sii oaivvildit, ahte don deavddát eavttuid, maid vuođul du váldet ohppui dihto oahppoprográmmii
• maid sii leat bargan ášši ovdii dássážii
• man láhkai du váttut váikkuhit joatkkaskuvlaoahpahusa čađaheapmái

Go ozat ieš, de don fertet válljet oahppoprográmma dan vuođul ja dan mielde, maid áššedovdi árvvoštallamis celkojuvvo. 

Ovdavuoigatvuohta go ohccis leat sakka hedjonan doaibmanávccat

Jos dus lea vuoigatvuohta erenoamášoahpahussii ja dus leat sakka hedjonan psyhkalaš dahje fysalaš doaibmanávccat, de sáhtát ohcat ovdavuoigatvuođa, jos dárbbaš beassat skuvlii, mii lea erenoamážit heivehuvvon. Du erenoamáš dárbbut fertejit leat dokumenterejuvvon.

Dus lea vuoigatvuohta beassat Jo1-ceahkkái ja čuovvut ovtta oahppoprográmma oktiibuot golmma oahppoprográmmas, maid leat válljen, muhto fylkkagielda árvvoštallá oktagaslaččat leatgo nana ákkat dasa, ahte berret beassat dihto skuvlii. Dus ii leat vuoigatvuohta beassat dihto skuvlii. 

Gielda galgá ovdal golggotmánu 1. b. ja du miehtama vuođul almmuhit fylkkagildii, ahte dus leat sakka hedjonan doaibmanávccat.

Don sáhtát maid ohcat ovdavuoigatvuođa Jo2- ja Jo3-ceahkkái dán mearrádusa vuođul. Dat guoská vaikko du eai livččege váldán Jo1-ceahkkái ovdavuoigatvuođain. Dus lea dalle vuoigatvuohta beassat Jo2- dahje Jo3-ceahkkái, man vuođđun lea dat oahppoprográmma dahje prográmmasuorgi, maid leat čađahan. Jos ovdal it leat geavahan ovdavuoigatvuohta sakka hedjonan doaibmanávccaid geažil, de dus ii leat vuoigatvuohta beassat dihto skuvlii.

Ovdavuoigatvuohta go lea vuoigatvuohta seavagiela oahpahussii

Jos dus lea vuoigatvuohta seavagiel dahje seavagiela oahpahussii, de sáhtát ohcat ovdavuoigatvuođa 

• dábálaš joatkkaskuvlla Jo1-ceahkkái ja beasat geavahit dulkka
  
• dihto skuvlii, gosa leat čohkken erenoamáš gelbbolašvuođa

Geahča fáttá Gulluvádjegiid oahppu. Ohcamušas fertet almmuhit makkár oahpu vuoruhat ovddemužžii. Ohcamuša mielde galggat sáddet áššedovdi árvvoštallama, mii čilge ja ákkastallá earret eará

• makkár seavagiel ja seavagiela oahpu don dárbbašat 
  
• ollašuvvetgo du dárbbut buoremusat seavagiel birrasis vai dábálaš skuvlla oahpahusa olis, mas beasat geavahit dulkka
  
• leatgo dus lassiváttut gulluvádjetvuođa lassin, nu ahte soaittát dárbbašit erenoamášoahpahusa 
  

Dus lea vuoigatvuohta beassat ovtta oahppoprográmmii oktiibuot golmmas, maid válljet. Fylkkagielda sáhttá bidjat du skuvlii, mii lea heivehuvvon du dárbbuid ektui. Jos du váldet ohppui skuvlii, gosa leat čohkken erenoamáš gelbbolašvuođa, de lea dus dábálaččat vuoigatvuohta ollašuhttit olles oahpu dan skuvllas.

Jos du leat váldán Jo1-ceahkkái dábálaš joatkkaoahpahussii, mas beasat geavahit dulkka, dahje sierra skuvlii, masa leat čohkken erenoamáš gelbbolašvuođa, de don sáhtát ohcat oahppin ovdavuoigatvuođain Jo2- dahje Jo3-ceahkkái dábálaš joatkkaoahpahussii, mas beasat geavahit dulkka, ja man vuođđun lea dat oahppoprográmma dahje prográmmasuorgi, maid leat čađahan. Fylkkagielda sáhttá dalle bidjat du skuvlii, mii lea heivehuvvon. 

Jo2- dahje Jo3-ceahkkái beassan eaktuda ahte leat jogo ceavzán buot fágain ovddit ceahkis, dahje ahte fylkkagielda oktagaslaš árvvoštallamis gávnnaha, ahte du fágalaš eavttuid vuođul sáhttá bealuštit dan, ahte du váldet boahtte ceahkkái ohppui.

Ovdavuoigatvuohta go ohccái lea nannejuvvon guhkiduvvon oahppoáigi 

Jos dutnje leat nannen  viiddiduvvon oahppoáiggi ja dárbbašat geavahit eanet go ovtta jagi Jo1-ceahkkái, de du galget váldit seammá oahppoprográmmii oktagaslaš árvvoštallama vuođul ja ovdal ohppuiváldima, mii dahkkojuvvo čuoggáid vuođul.

Jos lea mearriduvvon, ahte beasat geavahit eanet áiggi, de du galget váldit Jo2- dahje Jo3-ceahkkái, man vuođđun lea dat oahppoprográmma dahje prográmmasuorgi, mainna leat geargan. Du váldet ohppui oktagaslaš árvvoštallama vuođul ovdal ohppuiváldima, maid dahket čuoggáid vuođul. Don fertet leat jogo ceavzán buot ovddit ceahki fágain, dahje fylkkagielda ferte oktagaslaš árvvoštallamis gávnnahit, ahte du fágalaš eavttuid vuođul sáhttá bealuštit dan, ahte du váldet ohppui boahtte ceahkkái.  Jos dutnje leat mearridan viiddiduvvon oahppoáiggi ja don dárbbašat geavahit eanet go jagi ovtta ceahkkái, de dus lea dalle maid ovdavuoigatvuohta dán mearrádusa vuođul.