Oahpaheaddjeoahpu čuokkis- ja árvosátnegáibádusat

Ohccit geat ohcet vuođđoskuvlaoahpaheaddjeohppui ja 5 jagi ovttaidahttojuvvon oahpaheaddjeohppui galget sáhttit dokumenteret unnimusat 35 skuvlačuoggá (árvosátnečuoggá ja reálafágačuoggá) ja gaskamearreárvosátnin unnimusat 3 dárogielas (393 diimmu) ja 4 matematihkas oktasašfágan (224 diimmu).

Matematihka árvosátnegáibádus ii gusto ohcciide, geat sáhttet duođaštit, ahte sii leat ceavzán matematihka prográmmafágas (unnimustá R1/S1) dahje sullasaččas. 

Praktihkalaš ja estehtalaš fágaid fágaoahpaheaddjeoahpus gáibiduvvo matematihka árvosátnin 3:š. (224 diimmu). 

Vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuin, main čikŋot reálafágaide, biras- ja luonddufágaide musihkkii ja sámegillii, leat eará erenoamáš ohppuiváldingáibádusat. 

Oahpaheaddjeoahpuid giellahápmegáibádusat

Ovdaskuvla- ja vuođđoskuvlaoahpaheaddjeohppui beassan eaktuda, ahte leat čađahan eksámena goappáge dárogiela giellahámis. Ohccit, geat leat leamaš luvvejuvvon siidogiela oahpahusas dahje eai leat ožžon siidogiela árvosáni joatkkaoahpahusas, dahje geat leat váldán oahpu olgoriikkas, sáhttet ohcamuša vuođul vealtat nuppi giellahámi. Oahpposadji, gos áiggošit studeret, sáhttá muitalit eanet áššis.

Politiijaduođaštus

Dakkár oahpuide, main studeanttat leat oktavuođas divššohasaiguin, klienttaiguin, mánáidgárdemánáiguin, ohppiiguin dahje earáiguin iežaset klinihkalaš oahpahusa dahje hárjehallanoahpu olis, sáhttet gáibidit politiijaduođaštusa. Politiijaduođaštus ii oaččo leat boarrásut go golbma mánu.

Jos politiijaduođaštus čájeha ahte don leat áššáiduhtton, áššáskuhtton dahje dubmejuvvon seksuála illástemiin dahje earálágan rohcošemiin dahje veahkaválddálaš diliin, de dat sáhttá váikkuhit dihto oahpuid čađaheapmái. Dat guoská earret eará oahpaheaddjeoahpuide, hárjeheaddji-, pedagoga- ja sosionomaoahpuide, dearvvašvuođafágalaš oahpuide nugo doavtter-, bátnedoavtter- ja buohccedivššárohppui. Neahttasajis samordnaopptak.no gávnnat listtu buot oahpuin, maidda gáibiduvvo politiijaduođaštus.

Medisiinnalaš iskkadeapmi

Praktihkalaš/klinihkalaš oahpahusa oktavuođas galget dihto oahpuid ja/dahje hárjehaddansajiid studeanttat iskkahit dearvvašvuođaset, ovdamearkka tuberkulosa hárrái. Eanet dieđuid oaččut oahpposajis.