Lea mávssolaš ahte dovddat iežat go válljet oahpu ja fidnu. Berret vuosttažettiin smiehttat mat leat du nannoseamos bealit. Dat addá dutnje iešluohttámuša, mii lea mávssolaš rievttes válljemii. Jeara danin alddát:

• Man bures mun dovddan iežan?
• Mo sáhtán oahpásmuvvat iežainan buorebut, ja gii sáhttá mu dainna veahkehit?
• Masa mun lean čeahppi?
• Mas mun beroštan?
• Mainna liikon buđaldit?

Du attáldagat ja gálggat

Skuvllas leat sihkkarit fuomášan guđe fágain álkimusat birget, ja guđe fágain ražat. Dat sáhttá čujuhit guđe guvlui du bálggis manná.

• Leatgo čeahppi teoriijafágain? Goappá liikot buorebut, gielaid vai matematihka?
• Leatgo dus dáiddalaš attáldagat, liikotgo sárgut ja njuohtat dahje čuojahit čuojanasa?
• Leatgo dus geavatlaš attáldagat? Loavttátgo málestemiin, goarrumiin, snihkkemiin, divodemiin dahje sruvemiin?
• Vai ceavzzátgo buoremusat lášmmohallandiimmuin?

Du iešvuođat

Iešvuođaiguin mii oaivvildat makkár don leat olmmošin.

• Liikotgo leat ovttas earáiguin? Liikotgo leat searvalágaid ollu olbmuiguin? Leago álki háleštišgoahtit ja oahpásmuvvat earáiguin, vai loavttátgo buoremusat mottiin buriin ustibiin?
• Nagodatgo ovttasbargat, vai háliidatgo milloseappot dahkat iežat vugiin?
• Leatgo čeahppi guldalit nuppiid jurdagiid ja oaiviliid?
• Sáhttágo dutnje luohttit?
• Liikotgo ahte du birra lea čorgat, vai leat go don moivvas?
• Leatgo dus ođđa jurdagat, vai liikotgo buorebut ahte nuppit mearridit ja ordnejit?

Dat makkár don leat olmmošin, váikkuha du boahtteáiggi fidnu válljemii. Jos liikot olbmuiguin servvoštallat, de sáhtát heivet dakkár fidnui, mas deaivvat ollu amas olbmuid.

Go oktii boahtteáiggis ozat barggu, de bargoaddi deattuha ollu du persovnnalaš iešvuođaid. Dat sáhttágo dutnje luohttit, leat leamaš unnán eret diimmuin, máhtátgo bargat ovttas earáiguin ja bargat iehčanasat, sáhttá mearkkašit ollu. Du guottut barggu hárrái ja sin hárrái geaiguin don barggat ovttas, sáhttet leat seamma mávssolaččat go buorit skuvlaárvosánit. Danin ortnet- ja láhttenárvosánit leat mávssolaččat.

Du beroštumit

Jos don beasat bargat dainna mas don beroštat ja masa dus lea mokta, de lea stuorra vejolašvuohta lihkostuvvat bargguin. It sáhte dattetge álo rehkenastit ahte leat nu lihkolaš ahte du beroštumit heivejit oktii dihto oahpuin dahje fidnuin. Sáhtát dattetge gávdnat iežat beroštumiid máŋgga oahppoprográmmas.

Beroštumit rivdet johtilit nuorravuođas. Ođđa beroštumit bohciidit daid lassin mat dus jo leat. Háleš iežat váhnemiiguin ja skuvlla fidnoneavvuin sierra oahppovejolašvuođain ja fidnoválljemiin. Muitte ahte oahppo- ja fidnoneavvuin don sáhtát háleštit luohttámušain fidnu válljemis ja manin don sáhtát šaddat.

Du dearvvašvuohta

Sáhttá leat dárbbašlaš váldit vuhtii iežas dearvvašvuođa oahpu ja fidnu válljemis.

• Muhtin fidnuin dárbbašuvvo nannosut fysihkka go muhtin fidnuin.
• Allergiija sáhttá ráddjet du válljenvejolašvuođaid.
• Sáhttet leat gáibádusat oainnu ja gullu hárrái, dahje sáhttet leat eará erenoamáš gáibádusat dihto fidnuin.

Dakkár áššiid berret guorahallat ovdalgo válljet oahpu. Jearral oahppo- ja fidnoneavvus jos leat jearaldagat.

Earáid vuordámušat

Lea dábálaš ahte fuolaheddjiin, oappáin, vieljain, fulkkiin ja ustibiin leat oaivilat das manin don berrešit šaddat. Ollu fuolaheddjiin leat stuorra vuordámušat dan hárrái, mainna sin mánát galget birget. Guldal rávvagiid. Bivdde rávvagiid maid skuvlla oahppo- ja fidnoneavvus ja earáin, geaidda luohtát. Gánneha háleštit ollu iežat fuolaheddjiiguin sierralágan molssaeavttuin ja vejolašvuođain. Loahpalaš mearrádusa galggat dattetge ieš dahkat. It galgga diktit iežat stivret válljet maidnu, maid don ieš it háliit, dušše beare danin go earát oaivvildit dan dutnje heivvolažžan.