Joatkkaskuvlla ohppiin lea geatnegasvuohta boahtit oahpahussii ja searvat aktiivvalaččat oahpahussii. 

• Jos oahppit eai boađe oahpahussii, de ferte duođaštit manin lea jávkan. 
  
• Jos jávká dohkálaš ákka haga dahje duođaštusa haga, de sáhttá boađusin leat ahte dihto fágas ii oaččo árvosáni. 
• Jos jávkkat ollu, de sáhttá dat maid vuolidit ortnega ja láhttema árvosáni. 

Jávkannjuolggadusat ja mo dat váikkuhit ovttaskas fágaid árvosániide

Duođaštuvvon jávkan

Jos leat eret oahpahusas buohcuvuođa dahje eará dohkálaš ákkaid geažil, de lea mávssolaš ahte dus lea duođaštus, nu ahte jávkan ii lohkko. Muitte ahte oahpaheaddjis galgá leat doarvái buorre árvvoštallanvuođđu, dalle duođaštuvvon jávkan ii galgga váikkuhit vejolašvuhtii oažžut árvosáni fágas. 

Dohkálaš ákkat, maid geažil sáhtát jávkat oahpahusas:

• dearvvašvuođa ja čálggu ákkat
• bargu luohttámušolmmožin
• politihkalaš bargu
• veahkkebargu
• lágas geatnegahttojuvvon searvan
• ovddasteamit riikkadási dahje riikkaidgaskasaš lágidemiin
• oskku basit eará oskoservošiid miellahtuide, earret Norgga girku (eanemusat 2 skuvlabeaivvi)
• deaivvadeapmi neavvuin, ohppiidráđi bargu dađi mielde go lea šihttojuvvon fágaoahpaheddjiin dahje rektoriin 
• ovttaskas vuodjindiimmut, maid lea váttis heivehit skuvlabeaivvi mielde:
  • bákkolaš sihkarvuođakursa bána alde (4 diimmu) 
  • guhkes mátkki vuodjima geavatlaš hárjehallan (5 diimmu)
    
  • plánen ja vuodjin iešguđetlágan johtolatbirrasiin (4 diimmu)

Jávkannjuolggadusat, go it duođaš jávkama

Jos it searvva oahpahussii itge duođaš manin, de gustojit čuovvovaš njuolggadusat jávkamii:

• Jos leat jávkan badjel 10 % ovttaskas fága diimmuin duođaškeahttá jávkama, de it dábálaččat oaččo árvosáni fágas.
• Rektor sáhttá dattetge árvvoštallat ovttaskas dáhpáhusaid, main oahppi lea jávkan eanemustá 15 %. Rektor sáhttá friija árvvoštallat omd. ohppiid dili, geain lea váttis eallindilli, man sivaid geažil ii leat govttolaš ahte oahppi ii oččoše árvosáni fágas. 
• Jos leat oktiibuot jávkan eanet go 15 % ovtta fágas duođaškeahttá jávkama, de it oaččo árvosáni fágas. 
• Jávkannjuolggadusat gusket sihke jahkebealleárvvoštallamii, mas oažžu árvosáni ja loahppaárvosátnái.  

Mo jávkan čállojuvvo loahppaduođaštussii?

Daid beivviid ja ovttaskas diimmuid lohku, maid it leat searvan oahpahussii, čállojuvvo du loahppadokumentašuvdnii. 

• Ovttaskas diimmuid ii sáhte konverteret beaivin.

• Don sáhtát gáibidit, ahte jávkama sivva merkejuvvo duođaštusa dahje gelbbolašvuođaduođaštusa mildosii, jos duođaštat manin it leat searvan oahpahussii.  
• Jos it oaččo oppalašárvosáni dahje jos háliidat buoridit heajos árvosáni, de fertet váldit eksámena privatistan. Vaikko dagašitge dan, de ii sihkkojuvvo jávkan du duođaštusas. 

 Jávkan mii ii galgga čállojuvvot loahppaduođaštussii

10 skuvlabeaivvi rámma siskkobealde don sáhtát gáibidit ahte jávkan ii merkejuvvo, jos sáhtát duođaštit, ahte sivvan leat

• dearvvašvuođa ja čálggu ákkat*
• bargu luohttámušolmmožin
• politihkalaš bargu
• veahkkebargu
• lágas geatnegahttojuvvon searvan
• ovddasteamit riikkadási dahje riikkaidgaskasaš lágidemiin
• oskku basit eará oskoservošiid miellahtuide, earret Norgga girku (eanemusat 2 skuvlabeaivvi)

* Jos háliidat ahte jávkan dearvvašvuođa dahje čálggu ákkaid geažil ii čállojuvvo loahppaduođaštussii, de don fertet buktit doavtterduođaštusa. Jos leat jávkan dearvvašvuođa geažil, de fertet leat jávkan eanet go golbma beaivvi, ja dušše jávkan njealját beaivvi rájes sáhttá sihkkojuvvot. Go doaibmahehttejumi dahje bistevaš buohcuvuođa geažil lea dokumenterejuvvon riska jávkat skuvllas, de sihkkojuvvo jávkan vuosttaš beaivvi rájes.  

Čuovvumušat barggu ja oahppasaji ohcamii

Go ozat barggu lagamus áiggis joatkkaoahpahusa maŋŋá – ja erenoamážit go ozat oahppasaji – de sáhttá fitnodat deattuhit eambo dan man ollu leat leamaš eret oahpahusas, go du árvosániid, go sii árvvoštallet bálkáhitgo du vai eai.