Don sáhtát váldit joatkkaoahpu friijaskuvllas. Dat leat friija skuvllat, mat leat dohkkehuvvon friijaskuvlalága vuođul ja main lea nappo vuoigatvuohta stáhtadoarjagii. Dakkár skuvllain fállet oahpahusa almmolaš oahppoplánaid vuođul dahje oahppoplánaid vuođul maid Oahpahusdirektoráhtta lea árvvoštallan seamma buorrin go almmolaš oahppoplánat. Friijaskuvllat addet oppalašárvosániid ja duođaštusaid. 

Jos háliidat vázzit dakkár friijaskuvllas, galggat leat gearggus máksit skuvlaruđaid iežat lupmas. Lea dattetge bajit rádji man ollu skuvllat sáhttet gáibidit skuvlaruđa.

Friijaskuvllaide gusto prinsihppa deaddiluvvon ja digitála oahpponeavvuid ja digitála rusttegiid nuvttá oažžumis, seammá láhkai go almmolaš joatkkaskuvllaidege (spiehkastahkan skuvllat, mat fállet dakkár fidnofágalaš oahpahusa, mii ii fállojuvvo almmolaš joatkkaskuvllain). Seammá gusto daid ohppiid reaidostipeandaortnegii, geain lea nuoraidvuoigatvuohta. Ortnega hálddaša Loatnakássa. Loga fáttá Ekonomiija, ásodat ja sáhttu.

Muitte ahte go válddát oahpu friijaskuvllas, mii čuovvu almmolaš oahppoplánaid dahje molssaevttolaš, seamma buriid oahppoplánaid, de geavahat iežat golmma jagi joatkkaoahpahusa vuoigatvuođa.

Leat maid priváhta skuvllat, main ii leat vuoigatvuohta stáhtadoarjagii. Dan geažil lea dávjá hui divrras leat oahppi dakkár skuvllas. Máŋga dakkár skuvlla fállet oahpahusa almmolaš oahppoplánaid mielde, muhto dat eai atte oppalašárvosániid. Jos váccát dakkár skuvlla, fertet čađahit buot fágaid eksámena privatistan. 

Eanet dieđut friijaskuvllaid birra

• Ná ozat friijaskuvllaide
  
• Friijaskuvllat
  
• Friijaskuvllaid fálaldagat