Fágaskuvlaoahppu lea alit fidnofágalaš oahppu, mii bistá jahkebealis gitta guovtti jahkái. Fágaskuvlaohppui beassama eavttut:

 

• fidnogelbbolašvuohta, man olis leat olahan dahje it leat olahan fága-/sváinnasreive,
  
• oppalaš studerengelbbolašvuohta 
  dahje 
  
• reálagealbu

Fágaskuvllas don oaččut fidnooahpu, maid sáhtát njuolga geavahišgoahtit bargoeallimis. Don oahpat ovttastahttit teoriija ja geavatlaš doaimmaid, ja barggat duohtamáilbmái lagaš bargguiguin. Oahput galget ovdánahttit reflekterejuvvon fidnobargiid, ja addá ollu bargovejolašvuođaid priváhta ja almmolaš suorggis.

 

Fágaskuvlaoahpus dus lea vuoigatvuohta oažžut loana ja stipeandda Loatnakássas.

Fágaskuvllaid oahppofálaldagat

Leat sihke almmolaš ja priváhta fágaskuvllat, ja don sáhtát váldit oahpu ollu sierralágan gelddolaš fidnuid várás. Fágaoahpuid dohkkeha Nationála oahppokvaliteahta orgána - NOO (NOKUT). 

Fágaskuvllain fállet oahpuid earret eará dáin surggiin:

• Dearvvašvuohta ja bajásgeassin
• Teknihkka ja teknologiija
• Huksen ja ráhkadus
• Johtolat
• Ekonomiija ja hálddašeapmi
• Dáidda, kultuvra ja design
• Eanandoallu ja gilvvagárdedoaibma

Ollislaš logahallama oahpuin gávnnat neahttasiiddus nokut.no. 

Muhtun fágaskuvllat ovttasbarget Norgga ja olgoriikka allaskuvllaiguin, nu ahte sáhttá fágaskuvlaoahpu vuođul váldit bachelordási ja vejolaččat masterdási oahpu. 

Ohcan ja ohcanáigemearri

Almmolaš fágaskuvllat 

Don ozat ollesáiggeoahpuide Oktasaš sisaváldima bokte. 
Ohcanáigi lea cuoŋománu 15. b. Ohcat sáhttá guovvamánu 1. beaivvi rájes Oktasaš sisaváldima bokte. 

Jos dus leat jearaldagat iešguđet fálaldagaid birra ovdalgo dieđut leat almmustahtton Oktasaš sisaváldima neahttasiidduide, de fertet gulahallat iešguđet fágaskuvllaiguin njuolga.  

Priváhta fágaskuvllat

Iešguđet skuvllain leat sierra ohcanáiggit. Muhtun skuvllaide váldet studeanttaid dađistaga go ohcamušat bohtet dassáigo oahppu álgá. Dárkkis fal dan skuvllas, masa áiggošit ohcat, makkár ohcanáigi dohko lea ja mo ozat.