Don oahpat

• sajáiduhttit ja divvut elektrihkalaš ja elektrovnnalaš vuogádagaid
• bidjat, laktit ja programmeret elektrihkalaš ja elektrovnnalaš vuogádagaid ja rusttegiid
• divvut elektrihkalaš rusttegiid
• mo ovddidit ođđa elektrovnnalaš buktagiid
• mo konfigureret ja programmeret reaidduid ja komponeanttaid
• sihkarvuođa ja dokumentašuvnna birra

 Don berret leat:

• dárkil ja vuogádatlaš
• geavatlaš ja gieđalaš
• gearggus bálvalit ja jurddašit logihkalaččat 
• hutkái ja dus berre leat buorre ivdneoaidnu

Sáhtát šaddat

• elektrihkarin, elektrodivvun dahje energiijadoaimmaheaddjin
• dávval-, signála dahje heisabiddjin
• avionihkarin dahje girdimekanihkarin
• ávusteknologan, dihtor- dahje buvttadanelektronihkarin
• automatihkarin dahje gáiddusstivrejuvvon čáhcevuolbargguid doaimmaheaddjin
• galbma- ja lieggapumpabiddjin Geahča buot fidnuid ja gelbbolašvuođaid

Bargosajit

• almmolaš dahje priváhta fitnodagat
• proseassa- dahje elektronihkkaindustriija
• mekánalaš industriija, fápmodoaimmahagat dahje ruovdemáđiidoaibma
• dihtor-, girdi- dahje oljosuorgi

Viidásut oahppu

Fidnofágalaš oahpuin olahat fidnogelbbolašvuođa (masa gullá dahje ii gula fága- dahje sváinnasreive). Go leat čađahan fidnofágalaš oahpu, de sáhtát álgit bargui dahje joatkit oahpu:

• Sáhtát lohkat viidáseappot fágaskuvllas. Fágaskuvlaoahppu lea oanehis ja fidnui ráhkkanahtti joatkkaoahppu, mii lea jurddašuvvon sidjiide, geat leat vázzán fidnofágaid.
• Sáhtát maid váldit Jo3-ceahkis oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhusa
  –  Vg2 maŋŋá dahje
  – go leat olahan fidnogelbbolašvuođa.
  Dalle sáhtát váldit alit oahpu allaskuvllas dahje universiteahtas. Muitte ahte muhtun oahpuide, omd. inšenevra-, reálafága- ja medisiinna oahpuide gáibiduvvojit dihto reálafágat.
• Sáhtát maid ohcat alit ohppuid ovdakurssa maŋŋá dahje F-luotta bokte. F-luodda lea fidnofágalaš luodda alit ohppui. F-luodda lea jurddašuvvon dutnje, geas lea relevánta fidnogelbbolašvuohta. Ovdakurssat ja F-luodda leat dábálepmosat reálafága- ja inšenevraoahpus.